Kirjainyhdistelmä CERAD tulee sanoista ”The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease”. Vapaasti suomennettuna se on ”Yhteenliittymä Alzheimerin tautirekisterin muodostamista varten”. Kyseessä on siis laaja, Yhdysvalloissa vuonna 1986 aloitettu hanke, jossa pyritään löytämään keinoja Alzheimerin taudin varhaiseksi toteamiseksi. Tämä projekti on tuottanut kognitiivisia häiriöitä arvioivan kysymyspatteriston, CERAD muistitesti kysymykset. Vastausten perusteella voidaan tehdä huomioita, jotka antavat syitä dementian ja Alzheimerin taudin jatkotutkimuksiin. Testi sopii vain iäkkäille ihmisille, sitä ei pidetä luotettavana työikäisten arvioinnissa.
Millaisia ovat CERAD muistitesti kysymykset?
Testin kysymykset ovat arkisia ja helppoja niille, joilla muistisairautta ei ole. Kysymyksillä ei mitata älyä, nokkeluutta, näppäryyttä eikä koulutusta. Niiden avulla tarkastellaan kielellistä sujuvuutta, tavallisten asioiden nimeämiskykyä, mielen tasapainoa, pienen sanalistan oppimista, muistamista ja tunnistamista, kopioimiskykyä, kuvioiden mieleen palautusta sekä sitä, että osaako piirtää kellotaulun. Muistitestien kysymyksiä saattaa löytyä esimerkiksi netistä, mutta tyypillisessä muistisairauden oireilussa kysymysten opiskelu etukäteen ei auta.
Laajasti kansainvälistä kokemusta hyödyntävä CERAD muistitesti on kognitiivinen tehtäväsarja, jonka alkuperäinen tarkoitus oli kartoittaa nimenomaan Alzheimerin taudin oireita, mutta kysymysten on huomattu soveltuvan kaikenlaisten muistihäiriöitä aiheuttavien aivosairauksien varhaisdiagnostiikkaan ja seurantaan. Tehtäväsarja ottaa huomioon nimenomaan sellaiset kognition osa-alueet, jotka heikentyvät muistisairauksien alkuvaiheessa. Jos testin tulos antaa aihetta epäillä muistihäiriöitä, varsinaiseen diagnoosiin tarvitaan vielä lisätutkimuksia.
Muistisairauden toteaminen varhaisessa vaiheessa
Muistin ja muiden kognitiivisten taitojen heikkeneminen luonnollisesti huolestuttaa ja voi aiheuttaa jopa pelkoa. Voi jopa ajatella, että jos mahdollista muistisairautta ei tutkita, niin sitä ei ole. Aina heikentyneissä kognitiivisissa kyvyissä ei ole kyse muistisairaudesta. Stressi, suru ja moni muu asia voivat väliaikaisesti heikentää muistia. Mutta aina, jos mikä tahansa terveysasia huolettaa, asia kannattaa tutkia. Varhain aloitettu tutkimus ja hoito tuottavat parhaat tulokset muistisairauksienkin hoidossa.
