Läheisen muistisairaus voi tulla yllätyksenä ja aiheuttaa hämmennystä. Muistisairauden kanssa kuitenkin voi oppia elämään eikä muistisairaus ole este elämästä nauttimiselle. Muistisairaan toimintakyvyn tukeminen on tärkeä osa muistisairaan hoitosuunnitelmaa. Muistisairaille sopivia kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi toiminta- tai fysioterapia, ravintosuunnitelman tekeminen ja ravinnosta huolehtiminen, puheterapia ja muistisairaille suunnattu päivätoiminta sekä psykologinen tuki. Muistisairaan kuntoutuspolut ovat yksilöllisiä ja ne tehdään muistisairaan toiveita kunnioittaen.
Muistisairaan toimintakyvyn tukeminen, hyvän hoidon kriteeristö
Muistiliitossa on määritelty hyvän hoidon kriteeristöön kuuluvia asioista. Kriteerit on laadittu kätevästi työkirjan muotoon. Tämä kirja on suunnattu muistityön ammattilaisille. Se ohjaa muistityön hoitajia ja muita ammattilaisia muistisairaan tarpeet huomioivaan huolenpitoon, hoitoon ja kuntoutuksen. Hyvän hoidon kriteerit voidaan jakaa kuntoutukseen, hoivaan, hoito-oikeuksien edistämiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin.
Fysioterapia voidaan nähdä muistisairaan hoidon ja kuntoutuksen kulmakivenä. Muistisairaalle se on hyvä aloittaa sairauden varhaisessa vaiheessa, sillä muistisairauden edetessä myös fyysinen toimintakyky heikentyy yleensä merkittävästi. Muistisairauden edetessä ihmisellä ilmenee usein vaikeuksia toiminnanohjauksessa ja muistisairauden edetessä avun tarve lisääntyy. Fysioterapian aloittaminen varhaisessa vaiheessa edistää siis myös tulevaisuuden toimintakykyä.
Muistisairaan kuntoutus on kokonaisvaltaista tukemista
Muistisairauteen kannattaa suhtautua rauhallisesti. Nykytietämyksen mukaan muistisairauden kanssa voi elää pitkään ja tyytyväistä elämää. Muistilääkitys on usein tarpeen aloittaa. Lääkäri päättää tästä. Kuitenkin tärkeitä asioita ovat myös liikunta, ruokavalio sekä perhe- ja ystävyyssuhteiden ylläpito. Viikkosuunnitelman tekeminen yhdessä muistisairaan läheisverkoston kanssa helpottaa arjen suunnittelua.
