Muisti on olennainen osa ihmisen toimintaa. Se tarkoittaa ihmisen kykyä tallettaa mieleen opittuja asioita tai tarpeen mukaan palauttaa ne mieleen. Mieleen tallettaminen ja palauttaminen voi koskea myös kokemuksia. Yhteisöllisyys, eli toisten kanssa jaetut kokemukset, keskustelut, yhdessä koetut ilot ja haasteet, voivat vahvistaa muistia monin eri tavoin.
Tutkimukset osoittavat, että sosiaaliset suhteet ja mielekäs yhdessä tekeminen vaikuttavat sekä muistamisen mekanismeihin että aivojen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kun kohtaamme toisiamme aktiivisesti ja olemme sosiaalisia, aivomme eivät ole lepotilassa, vaan ne harjoittelevat asioita ja jäsentävät ja palauttavat tietoa monipuolisin tavoin.
Yhdessä tekeminen ja pelaaminen muistin tukena
Miksi yhdessä tekeminen tukee muistia? Yhteisöllisyys tarjoaa monipuolista ja säännöllistä kognitiivista stimulaatiota. Keskustelut, tarinankerronta, ryhmätehtävät ja yhteiset tavoitteet pakottavat aivoja käyttämään muistia. Tämä stimulointi kehittää kykyä hyödyntää muistikapasiteettia erilaisissa tilanteissa.
Lisäksi sosiaalinen vuorovaikutus vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Jos ihminen kärsii pitkittyneestä stressistä, aivojen ydinjatkeeseen ja limbiseen järjestelmään kohdistuva jatkuva rasitus voi heikentää muistitoimintoja. Oikeanlainen yhteisöllisyys helpottaa palautumista ja ylläpitää muistia paremmin kuin yksin oleminen ja asioiden läpikäyminen.
Hyvää yhdessä tekemistä on esimerkiksi nettikasinolla pelaaminen ja erityisesti live-pelit. Moderni nettikasino Casinobud on loistava paikka olla osa peliyhteisöä. Tällainen yhteisöllisyys toimii muistin tukena.
Yhteisöllisyys lisää sosiaalista kanssakäymistä
Yhteisöllinen toiminta voi lisätä neuroplastisuutta ja aivojen hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Yhteiset aktiviteetit, joissa yhdistyvät liike, kognitio ja emotionaalinen sitoutuminen, voivat kasvattaa syntyvien hermosolujen hyvinvointia ja vahvistaa synaptisen verkoston yhteyksiä.
Esimerkiksi musiikki tai pelit tarjoavat sekä fyysistä että kognitiivista harjoitusta ja samalla niissä on paljon sosiaalista kanssakäymistä. Nämä tekijät yhdessä voivat hidastaa muistitoimintojen heikkenemistä iän myötä ja tukea arkea, jossa muistaminen on tärkeää. Sen vuoksi muistisairauksista kärsiville soitetaan musiikkia ja heidän kanssaan voidaan pelata pelejä.
Kuinka paljon ihminen voi muistaa kerralla
Joskus voi kuulla sanottavan, että muistissa on ainoastaan tietty määrä kapasiteettia käytettäväksi. Ihmisen muistilla ei kuitenkaan ole mitään tiettyä kapasiteettia. Ihmisissä on eroja. Toki on tutkittu, että ihmisen muistiin sopii enemmän tietoa kuin 500 000 paksuun tietosanakirjaan. Se on niin valtava määrä, että sitä ei voi täyttää koskaan, vaikka opiskelisi kuinka paljon.
Miten muistia voi tukea arjessa?
Arjessa on monipuolisesti mahdollisuuksia tukea muistia. Erilaiset harrastukset, kuten vaikka musiikki, lukeminen tai pelit ovat erittäin hyviä keinoja muistin tukemiseksi. Tärkeintä on monipuolisuus ja säännöllisyys sekä tunne siitä, että tekeminen on merkityksellistä sekä itselle että yhteisölle. Yhteisöllisyys ei vaadi suuria tekoja kerralla, vaan jo pienillä teoilla on merkitystä. Muistin vahvistamisen lisäksi ne tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Jokaisen on tärkeää löytää sellaista tekemistä, joka kiinnostaa itseä. Silloin tekemiseen jaksaa keskittyä ja tällöin asiat jäävät myös paremmin päähän. Esimerkiksi kielten opiskelussa on todella tärkeää, että siitä on kiinnostunut ja siihen jaksaa keskittyä. Kielten opiskelu on loistava tapa panostaa muistiin. Jo vaikka varttitunnin opiskelu päivässä voi olla hyväksi ihmisen muistille.
Yhteisöllisyys ja muista ovat yhteydessä toisiinsa
Yhteisöllisyys ja muisti kulkevat käsi kädessä. Kun teemme asioita yhdessä – kuuntelemme, jaamme ajatuksia, harrastamme ja teemme itsellemme merkityksellisiä asioita – aivot saavat tarvitsemaansa harjoitusta, stressi voi lievittyä ja muisti kehittyy.
Yhteisöllinen tekeminen on toki hauskaa, mutta se on samalla myös panostamista tulevaisuuttamme varten. Meistä jokainen tarvitsee muistia koko elämämme ajan ja muistin kehittäminen voi vähentää muistisairauden riskiä. Kun aivoja käyttää monipuolisesti ihan kaikissa ikävaiheissa, on riski sairastua muistisairauteen pienempi.
